Tammikuussa se koitti, valmistuminen Ypäjän Hevosopistosta. Suunnilleen kahden ja puolen vuoden urakka oli siinä, hurahtanut ohi ja jättänyt jälkeensä valmiita hevostenhoitajia. Ja paljon ihania muistoja sekä ihania ystäviä. Ihana ja kamala kuukausi, ristiriitaiset oli tunnelmat.
Helmikuussa tapahtui myös aika suuria muutoksia. Ostin ensimmäisen oman hevoseni, tai ponini. Pitkä oli ostoprosessi oikeastaan, kesti melkein kaksi vuotta. ;) Mutta vihdoin ja viimein pystyin sanomaan, että se Pieni ja Keltainen (ja Lihava) poni on minun!
Helmikuussa myöskin matkustin ensimmäistä kertaa ikinä mihinkään kauemmas ulkomaille, kohteena oli Englanti. Lähdettiin tädin kanssa hakemaan sisko työharjoittelusta kotiin. Aivan mahtava reissu, vaikka hotellin vessan katto viimeisenä päivänä tiputtelikin vettä niskaan. Parhainta oli tavata Kyra Kyrklund ja nähdä millaisessa paikassa he asuvat. Ja tottakai hienoa oli myös päästä näkemään niitä hienoja hevosia, etenkin Max!
Maaliskuussa koitti muutosten aika myös Otolle, nimittäin muutettiin Heinävedelle Zion Horses-tallille. Helmikuun ja maaliskuun aikana Otto laihtuikin aika huimasti, olihan se kyllä hurjan paksu! Maaliskuu menikin oikeastaan tutustuessa uuteen paikkaan ja olihan se myös ponin ja uuden omistajan tutustumista toisiinsa.
Huhtikuussa elo Oton kanssa alkoi jo vähän tasoittua alkuun nähden, ja poni rupesikin välillä kulkemaan ihan kivastikin. Lisäksi auringonvalon lisääntymisen myötä minä kaivoin kameran esiin ja pääsin taas valokuvauksen makuun.
Toukokuussa tehtiin reissu Ypäjälle, pääsin pitkästä aika Lauran koulutunnille ihanalla Koviksella! Kerettiin myös kuvailemaan keskiviikkokisoja, joissa sisko ratsasti. Toukokuussa tein myös ensimmäisen varustepostauksen minun ja Oton varusteista. (Varustepostauksen voisi tehdä uudestaankin, sillä meidän varusteet on aikalailla vaihtuneet/uudistuneet toukokuun jälkeen!)
Kesäkuussa päästiin vähän hyppelemään omatekoisia esteitä, sekä kokeilemaan riimulla ratsastamista. Kesäkuussa poni myös vietti sairaslomaa mysteeriontuman vuoksi. Ongelma paikannettiin pitkän pohdinnan jälkeen lapojen ja ryntäiden lihaksiin. Niitä hoitamallahan epäpuhtaus ja tönkkö liikkuminen katosivat.
Heinäkuussa vietin päiväni suurimmaksi osaksi kirkossa töissä oppaana/suntiona. Kerkesin piipahtaa myös shoppailemassa ja taitaa tuo kerta ollakin viimeisin milloin olen ostanut itselleni jotain "arkivaatteita". :D Heinäkuussa motivaatio ratsastusta kohtaan oli hieman laskussa, erinäisistä syistä johtuen.
Elokuussa muutettiin Oton kanssa parempiin puittseisiin Senjan Tallille. Siellä itse olen ratsastanut vuodesta 2000 lähtien, joten mukavan tuttu ja turvallinen paikka se on. Oton kanssa touhuilu pääsi muuttumaan vieläkin monipuolisemmaksi, sillä kenttä on aidattu, maastot monipuoliset ja estekalusto hyvä.
Syyskuussa tutustuttiin uuteen talliin, tosin Ottohan kotiutui sinne hetkessä! Päästiin myös kokeilemaan irtohyppäystä, ja huomasi kyllä että poni oli irtohypytyskujaan mennyt ennenkin, vaikka se vähän laiskahko olikin, hyviä hyppyjä saatiin ja poni näytti tykkäävän hommasta.
Lokakuun myötä tulleet pakkaset kovettivat kentän pohjan aina välillä, joten treenaaminen oli suurimmaksi osaksi aika kevyttä. Välillä onneksi säät suosivat ja päästiin ratsastamaan ihan kunnolla. Otto alkoi väläytellä aika kivaa liikettä välillä ja ponin motivaatio työntekoa kohtaan oli jo hurjasti suurempi kuin keväällä! Muuten elämä oli aika mallillaan, minun vielä vähän opetellessa uuden työpaikan juttuja.
Marraskuussa pääsin taas piipahtamaan Ypäjällä. Koko automatkan ajan sää oli harmaa, mutta sää suosi ja hevosten tervehtimisreissulle saatiin aurinkoa. Ihana oli päästä näkemään vanhoja tuttuja heppaystäviä!
Marraskuussa Otto pääsi myös kokeilemaan ohjasajoa ja hyvinhän se sujui!
Joulukuu on ollut aika hyvä kuukausi! Alkukuusta pääsin pitkästä aikaa taas ratsastamaan vieraalla hevosella, Leko-tallin Maukalla. Hiki virtasi, mutta oli se sen arvoista ja Mauno herra oli huippu!
Otto taas puettiin jouluiseksi ja otettiin vähän kuvia. Otto on päässyt nyt myös rallittelemaan raviradalle, ja voi että pieni rallimakkara on ollut innoissaan!
Eilen oli taas hurjasti pakkasta, noin -20 astetta. Pakkasta kuitenkin uhmattiin siskon kanssa ja käytiin liikuttamassa hepat. Tarpeeksi kun oli vaatetta päällä, niin hyvin tarkeni köpsytellä ilman satulaa. Tänään hepat saivat irrottella ihan vapaana. Otto jaksoi rallitella vasempaan kierrokseen, mutta vauhti hyytyi aika nopeasti. Toinen ruuna jaksoi vauhdikasta menoa vähän pidempään, ja kyllä huomasin miten kivaa siitä oli päästä laukkaamaan ilman ratsastajaa. Pylly lensi ja ruuna kaasutteli ihan innoissaan.
Tälläisiin tunnelmiin onkin hyvä päättää tämä vuosi blogin puolella. Näihin kuviin ja tunnelmiin,
Hyvää ja Onnellista Uutta Vuotta 2015
toivottaa Jenni ja Otto!
